Good morning Spain, good morning Finland!
Mistä on täydellinen aamiainen tehty? Kananmunista, muroista, hedelmistä, yogurtista, croisanteista, sämpylöistä, tuoremehuista ja erikoiskahveista.
Tänään herättiin molemmat aikaisin erityisen virkeinä ja innokkaina viettämään viimeistä päivää täällä auringon alla. Sannilla on tänään synttärit, joten suunnattiin sen, ja tietysti harjoittelun loppumisen kunniaksi hotellin aamiasbuffettiin. Nyt on vatsat täynnä ja suut hymyssä (:
Sää näyttää lupaavalta, eli aurinko paistaa ja lämmintä on luvassa. Hellerajakin on mennyt viimepäivinä jo rikki. Odotellaan tässä, että päästään imemään auringosta viimeiset rusketukset irti. Tää on itseasiassa mun ensimmäinen päivä, kun pääsen kunnolla loikoilemaan bikineissä, joten en todellakaan ole ruskea kuin rusina (toisin kuin Sanni), kun olen huomenaamuna takaisin Suomessa.
Hotellihuone siivottiin jo eilen ja tavaratkin on aika hyvin paketissa, joten auringonoton jälkeen on luvassa viimeisiä ostoksia ja päivällinen jossakin paikallisessa ravintolassa. Toivottavasti tärppää ja saamme maailman parasta ruokaa. Illalla sitten raahaamme laukkumme juna-asemalle ja sanomme heipat Fuengirolalle. Junalla päästään kätevästi suoraan Malagan lentokentän toisen terminaalin alle, joten emme aio tuhlata viimeisiä ostosrahojamme taksiin ;D
Ihanaa päästä kotiin ja ihanaa nähdä rakkaita ihmisiä! Ihanaa on ennenkaikkea se, että edessä on parin viikon loma ennen seuraavan harjoittelupätkän alkua. Mä ainakin aion ottaa lomastani kaiken irti ja karkoittaa viimeisetkin tästä reissusta kertyneet stressinrippeet käymällä moikkaamassa perhettä ja rakkaita ystäviä Itä-Suomessa, lepäämällä ja tekemällä just sitä mitä huvittaa. Luulen, että Sanni tekee samoin, jos tuota Juva-reissua ei lasketa :)
Meitä ei haittaa edes Suomessa odottava kylmyys, vaikka täällä asuvat ihmiset säälivätkin meitä. Kummallisia tyyppejä ;) Tulee se kesä pohjoiseenkin, sitten aikanaan, joten sitä odotellessa! Sitäpaitsi mikäs sen mukavampaa, kuin päästä käyttämään täältä ostettuja talvipopoja heti pikimmiten.
Viimeiset päivät täällä kuluivat työharjoittelun lisäksi niin, että Sanni makasi auringossa ja minä rasvasin kovin kärsinyttä naamaani sisätiloissa. Mulle ei selkeesti sovi keinotekoinen ilma sisätiloissa ja meri-ilmastosta johtuva tuuli ulkona. Tai sit mä olin vaan allerginen Helena-kodille, sillä tänään heräsin naama freshinä. Hihhihhiii :)
Käytiin tuossa toissailtana syömässä paljon kehutussa Pizza Maestrossa viiden muun täällä Fuengirolassa olevan opiskelijan kanssa. Mukava oli vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia työssäoppimisista sun muista. Lisäksi ruoka sai kyllä täydet pointsit ainakin meikäläiseltä! namnam.
Mitenhän tuo hotellin respan henkilökunta pärjää, kun me ei olla enää järjestämässä niille viihdettä niiden tylsältä näyttävään työpäivään (?)
Viime lauantaina, tai no sunnuntaiaamuna, meistä irtosi nimittäin varmasti hupia ihan riittämiin, kun yritettiin kömpiä (vai ryömiä?) hotellihuoneeseemme. Jostain kumman syystä silloin yövuorossa ollut mieshenkilö on nauranut meille joka kerta sen jälkeen...Sanni, voitko kertoo??
Lisäksi maanantaina aamuvuoroon mennessä meille esitettiin ensimmäisenä kysymys: " olittekohan mahdollisesti lauantaina juhlimassa?". Jaahas, taidettiin kikattaa vähän liian kovaa, hups!
No mutta, eiköhän tässä ole turistu tälle aamulle ihan riittämiin! Me kiitämme ja kumarramme ja kerromme varmasti tahoillamme reissustamme yksityiskohtaisemmin sitten kotona :)
Adios!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti