perjantai 16. maaliskuuta 2012

Viimeinen päivä!




Good morning Spain, good morning Finland!
Mistä on täydellinen aamiainen tehty? Kananmunista, muroista, hedelmistä, yogurtista, croisanteista, sämpylöistä, tuoremehuista ja erikoiskahveista.
Tänään herättiin molemmat aikaisin erityisen virkeinä ja innokkaina viettämään viimeistä päivää täällä auringon alla. Sannilla on tänään synttärit, joten suunnattiin sen, ja tietysti harjoittelun loppumisen kunniaksi hotellin aamiasbuffettiin. Nyt on vatsat täynnä ja suut hymyssä (:
Sää näyttää lupaavalta, eli aurinko paistaa ja lämmintä on luvassa. Hellerajakin on mennyt viimepäivinä jo rikki. Odotellaan tässä, että päästään imemään auringosta viimeiset rusketukset irti. Tää on itseasiassa mun ensimmäinen päivä, kun pääsen kunnolla loikoilemaan bikineissä, joten en todellakaan ole ruskea kuin rusina (toisin kuin Sanni), kun olen huomenaamuna takaisin Suomessa.
Hotellihuone siivottiin jo eilen ja tavaratkin on aika hyvin paketissa, joten auringonoton jälkeen on luvassa viimeisiä ostoksia ja päivällinen jossakin paikallisessa ravintolassa. Toivottavasti tärppää ja saamme maailman parasta ruokaa. Illalla sitten raahaamme laukkumme juna-asemalle ja sanomme heipat Fuengirolalle. Junalla päästään kätevästi suoraan Malagan lentokentän toisen terminaalin alle, joten emme aio tuhlata viimeisiä ostosrahojamme taksiin ;D
Ihanaa päästä kotiin ja ihanaa nähdä rakkaita ihmisiä! Ihanaa on ennenkaikkea se, että edessä on parin viikon loma ennen seuraavan harjoittelupätkän alkua. Mä ainakin aion ottaa lomastani kaiken irti ja karkoittaa viimeisetkin tästä reissusta kertyneet stressinrippeet käymällä moikkaamassa perhettä ja rakkaita ystäviä Itä-Suomessa, lepäämällä ja tekemällä just sitä mitä huvittaa. Luulen, että Sanni tekee samoin, jos tuota Juva-reissua ei lasketa :)
Meitä ei haittaa edes Suomessa odottava kylmyys, vaikka täällä asuvat ihmiset säälivätkin meitä. Kummallisia tyyppejä ;) Tulee se kesä pohjoiseenkin, sitten aikanaan, joten sitä odotellessa! Sitäpaitsi mikäs sen mukavampaa, kuin päästä käyttämään täältä ostettuja talvipopoja heti pikimmiten.
Viimeiset päivät täällä kuluivat työharjoittelun lisäksi niin, että Sanni makasi auringossa ja minä rasvasin kovin kärsinyttä naamaani sisätiloissa. Mulle ei selkeesti sovi keinotekoinen ilma sisätiloissa ja meri-ilmastosta johtuva tuuli ulkona. Tai sit mä olin vaan allerginen Helena-kodille, sillä tänään heräsin naama freshinä. Hihhihhiii :)
Käytiin tuossa toissailtana syömässä paljon kehutussa Pizza Maestrossa viiden muun täällä Fuengirolassa olevan opiskelijan kanssa. Mukava oli vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia työssäoppimisista sun muista. Lisäksi ruoka sai kyllä täydet pointsit ainakin meikäläiseltä! namnam.
Mitenhän tuo hotellin respan henkilökunta pärjää, kun me ei olla enää järjestämässä niille viihdettä niiden tylsältä näyttävään työpäivään (?)
Viime lauantaina, tai no sunnuntaiaamuna, meistä irtosi nimittäin varmasti hupia ihan riittämiin, kun yritettiin kömpiä (vai ryömiä?) hotellihuoneeseemme. Jostain kumman syystä silloin yövuorossa ollut mieshenkilö on nauranut meille joka kerta sen jälkeen...Sanni, voitko kertoo??
Lisäksi maanantaina aamuvuoroon mennessä meille esitettiin ensimmäisenä kysymys: " olittekohan mahdollisesti lauantaina juhlimassa?". Jaahas, taidettiin kikattaa vähän liian kovaa, hups!
No mutta, eiköhän tässä ole turistu tälle aamulle ihan riittämiin! Me kiitämme ja kumarramme ja kerromme varmasti tahoillamme reissustamme yksityiskohtaisemmin sitten kotona :)
Adios!

maanantai 12. maaliskuuta 2012

ajatuksia ja avautumisia :)


pari kuvaa lauantai-illalta. Aika tyytskiä tyttöjä ihan selvästi :) Huomatkaa myös meidän väriero!
Onko tämä todellista? Kuinka voi aika mennä näin nopeasti?
Tänään starttasi siis viimeinen viikko työharjoittelua eli toisin sanoen nyt täytyy nauttia viimeisistä hetkistä täällä Espanjan auringon alla.
Me oikeastaan rehellisesti sanottuna odotetaankin kotiin pääsyä. Suomesta me odotetaan eniten hanavettä, kunnollisia ihovoiteita, omaa tyynyä ja suomalaisia vihanneksia. Ja kyllähän toi patonkikin alkaa tulla korvista ulos ja paikallinen maitokin maistuu pahalta! Lisäksi ollaan kyllästytty yhteen ja ainoaan suomikanavaan, jonka ohjelmatarjonta on surkea. Oikeastaan tää koko Espanja on alkanu maistumaan pahvilta. Täällä sitä on tajunnu, miten hyvin asiat rakkaassa kotimaassamme onkaan!
Eilen illalla meillä oli taas käynnissä perinteiset analysoinnit ja tunteiden purkajaiset. Jossain vaiheessa tultiin siihen lopputulokseen, että mun ihottuma ja Sannin fyysiset vaivat ovat osittain oireita psyykkisestä ahdistuksesta ja stressistä. Ihan pakosti on! Huomattiin, että vapaapäivinä me molemmat voidaan paremmin ja iltaisin ennen seuraavan päivän työvuoroa mun iho menee huonommaksi ja Sanninkin kroppa alkaa oireilla. Lisäksi mun paha ihoreaktio, jonka ajateltiin ensin tulevan niistä puuterihansikkaista, räjähti käsiin sinä päivänä, kun Markus lähti pois :O Ollaan mietitty tässä neljän viikon aikana kuumeisesti, että mille hitolle ollaan muka tultu yht`äkkiä allergiseksi, mutta olisi erittäin epätodennäköistä, että joku ruoka-aineallergia pärähtäisi molemmille täällä ihan puun takaa. Katotaan,että kun lentokone laskeutuu Suomen kamaralle, ni meidän fyysiset vaivat ovat tipotiessään!
Mä en tiedä, onko tämäkin kaukaa haettua, mutta tällä hetkellä se tuntuu todennäköisimmältä, koska ahdistus on ollut tämän neljän viikon ajan erittäin suuri.
Ollaan myöskin pohdittu sitä, että me ollaan todella hyvässä asemassa täällä siinä mielessä, että saatiin tulla tänne kahdestaan. Mun pää ei ainakaan olisi kestäny täällä näin kauan, jos olis joutunu yksin olemaan ja uppoutumaan omiin ajatuksiinsa ilman, että niitä pääsee purkamaan. Harjottelupaikalla on suuri rooli omaan jaksamiseen myös vapaa-ajalla!
Ei varmaan kumpikaan tajuttu tai ajateltu etukäteen, kuinka rankkaa tästä ajasta voi tulla. Meillä on toki ollut myös todella hauskaa, mahtavaa ja antoisaa, enkä kadu sitä, että lähdin tänne. Ollaan tutustuttu uusin ihaniin ihmisiin ja varmasti joihinkin niistä tullaan olemaan yhteydessä jatkossakin. En tiedä miksi, mutta tuo harjottelupaikka on vaan aiheuttanut päänvaivaa niin paljon, että yöunetkin on usein mennyt. Olisi ollut varmasti maailman parhaat neljä viikkoa, jos oltaisiin oltu täällä ainoastaan lomalla.
Osittain tämä aika on tehny meille molemmille tosi hyvää. Meidän ajattelutavat ovat muuttuneet tietyissä asioissa parempaan suuntaan ja molemmat ovat joutuneet olemaan epäitsekkäitä ja luopumaan tietyistä omista vakkarirutiineistaan. Esimerkiksi Sanni ei ole saanut joka aamu puuroa, koska täällä puurohiutaleet ovat niin hemskutin kalliita, ettei niitä raaski aina ostaa. Mulle taas ruisleivätön aamu on pahin!
No mutta joo, yritetään nyt ottaa kaikki ilo irti viimeisistä päivistä. Sanni ainakin yrittää syventää rusketustaan mahdollisimman paljon! Mä joudun valitettavasti tyytymään kohtalooni ja välttelemään auringonvaloa. Lupasin itselleni, etten enää osta vaatteen vaatetta, joten nautiskelen sitten muilla konsteilla :D
Nyt mä menen nukuksimaan päikyt!
Milla
ps. jostakin syystä kaikkiin kirjoituksiin kappaleenjaot eivät suostu tulemaan tai onnistu julkaisemisen jälkeen, joten siksi teksti on välillä yhtä pötköä ja välillä kappaleenjaot ovat liian suuret!

lauantai 10. maaliskuuta 2012

Rintintiiin!

Lallallaaa, minulla on hyvä mieli ja Sannilla on paree olla myös! :)

Tänään aamusta oli pilvistä, joten oltiin molemmat sitä mieltä, että aivan loistava sää shoppailulle ;) Siispä lähdettiin junailemaan toistamiseen Plaza Majorin ostoskeskukseen, koska viimeksi jäi muutamia liikkeitä käymättä..

Käytiin syömässä ihan kivassa ravintolassa ja mahduttiin onneksi terassille nauttimaan ruoan lisäksi auringosta. Ja juuri, kun olen kriiseillyt pari päivää, että mitä tekisin mun tukalle kun pääsen Suomeen ja suunnittelin hiusten värjäämistä kokonaan tummiksi, kyseisen raflan miestarjoilija sanoi tilausta ottaessamme, että "you have a nice hair". Niin, ei ole tullut ainakaan vielä vastaan samanlaista tukkaa, joten nää on tällä hetkellä aika uniikit :) Tykkään näistä kyllä kovasti, mutta jotakin uudistusta kyllä toisaalta kaipaisi...aaaaaapuaaa, mitä mä teeeeen!

Asiasta takaisin ASIAAN. Tehtiin äsken Sannin kanssa yhteenvetoa meidän ostoksista...

Sannin tähän mennessä shopatut jutskat:
- n. kymmenen paitaa (meni laskuissa sekaisin)
- yhdet farkut
- kolmet shortsit
- kaksi takkia
- viidet kengät
- kolme laukkua
- huivi
- koruja
- meikkejä

Millan tähän mennessä shopatut jutskat:
- kolmet farkut
- suorat housut
- viidet kengät
- kaksi laukkua
- nahkatakki
- farkkushortsit
- yhdeksän paitaa
- koruja+ aurinkolasit
- legginssit+ alusvaatteita


OHO! Kuitenkin "puutoslistasta" uupuu vielä...mutta onneksi on vielä aikaa korjata asia!
:))

Näistä ostoksistamme huolimatta tilimme näyttää edelleen hyvältä, on täällä kuitenkin Suomen hintatasoon verrattaessa paljon edullisempaa :)

Nyt alkakoon laittautuminen iltaa/yötä varten! Ollaan menossa ensiksi alottelemaan parin tytön luokse ja siitä suunta on tuntematon ;) Illan idea on kuitenkin juhlia Sannin synttäreitä vähän etukäteen, onhan tämä kuitenkin meidän viimeinen viikonloppu täällä! Aika surullista :(

Näkymisiin!

Milla

perjantai 9. maaliskuuta 2012

Viikonloppu edessä!




Näin iloisissa tunnelmissa kahden päivän vapaan viettoon. Viikonloppuna luvassa hyvää ruokaa, juomaa, aurinkoa ja ehkäpä vähän kauppoja, synttäreiden etukäteisviettoa unohtamatta. Viikon päästä tähän aikaan on suuntana lentokenttä ja kotiinpaluu, hui ja hyi. Onneksi on vielä aikaa, että ehtii ne lumetkin sieltä Suomesta vielä sulaa. =)
-Sanni

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

New yorkeria metsästämässä!

Hui, kun aika menee nopeesti. Tuntuu, että vasta hetki sitten raahasi matkalaukut tänne, mutta kohta sitä löytää ittensä jo Helsinki-Vantaalta. Toisaalta kotiin on kiva mennä, mutta olisihan täällä vielä viihtynyt. Onneksi aikaa on vielä viikko!


Apua, mitähän tässä on ehtinyt tapahtua sen jälkeen kun oon viimeeks tätä päivitellyt :o
Viikonlopun mä olin tosiaan kuumeessa ja vointi oli niin huono, etten voinut muuta kun nukkua. Maanantaina pääsin taas jalkeille ja liikkeelle ja nyt ollaan terveenä, mitä nyt järkyttävä yskä vielä kummittelee meikäläistä.


Maanantaina lekottelin ennen iltahukia altaalla ja ennen sitä olin nukkunut pitkään. Mun unirytmi on sairastelun vuoksi täysin rempallaan (viime yönä kaksi tuntia unta, sitä edellisenä korkeintaan saman verran) ja saan unen päästä kiinni vasta aamuyöllä. Ei siinä muuten mitään, mutta aamuvuoroon on vähän ikävä mennä. Hyvin tässä on kuitenkin sinnitelty ja päikkäreitäkään ei malta nukkua. Noh, kuolema kuittaa univelat ;)


Eilenpä suunnattiin iltapäivällä bussilla Marbellaan ja köröteltiin tyytyväisinä bussilla ohi keskustan. No ei se mitään, hypättiin sitten heti perään Marbellan paikallisbussiin ja eikun takaspäin..
Marbellan keskustassa sitten ihmeteltiin hetki, että hetkonen, Puerto Banukseenhan me oltiinkin menossa, missähän se on?? Kuten voitte arvata, hypättiinpä taas seuraavaan bussiin ja pikkuisen seikkailun jälkeen oltiin vihdoinkin määränpäässämme, nimittäin NEW YORKERISSA!
Kyllä, me ihan oikeesti matkustettiin ja seikkailtiin parisen tuntia päästäksemme Puerto Banuksessa sijaitsevaan vaateliikkeeseen! No kun meille kerrottiin, että se on taivas!
---
Kyllähän me löydettiinkin kaikkea kivaa!


Puerto Banuksesta otettiin taksi ja matkustettiin alle kympillä takas Marbellan keskustaan ja käytiin intialaisessa ravintolassa nauttimassa herkkuillallista. Tunnelma oli hitusen kummallinen ja viimestää siinä vaiheessa alko naurattaa, kun tarjoilija tuli sytyttämään mulle ja Sannille kynttilän ja kysy ainoastaan multa, että mitä ME halutaan.. :D Kyl mä ymmärrän, et me saatetaan näyttää ruotsalaisilta, norjalaisilta tai venäläisiltä, mutta että pariskunnalta?


Kotimatka taittui taas mukavasti bussilla ja päästiin kuin päästiinkin ennen kymmentä takaisin hotskulle. Tuli sitten siinä vaiheessa mieleen, että olis varmaan voinu ottaa valokuvia :)) Mutta oli meillä kyllä sellanen hössötys päällä sitä vaatekauppaa metsästäessä, että ei me oltas ehditty edes paljoo kuvailemaan. Marbella on kyllä niin kaunis paikka, että sinne pitäs ihan oikeasti varata aikaa vähintään kokonainen päivä ja valokuvattavaa riittäs kyllä ihan taatusti aamusta iltaan.


Tänään ollaan illansuussa menossa erään hius- ja kauneusstudion synttäreille, jossa on kuulemma tarjolla rutkasti ruokaa ja tietty viiniä. Sanni kävi tässä tälläviikolla siellä kampaajalla ja jalkahoidossa.


Vielä olis kaksi päivää tällä viikolla jäljellä ja sitten olis tiedossa VAPAA viikonloppu! Ihanaa, pitkästä aikaa! (murr, joku pirulainen oli laittanu mut pe illaks iltaan ja Sannin aamuun)
Suunnitelmissa on ennen kaikkea juhlia rakkaan Sannin synttäreitä ja saadaan seuraamme pari suomalaistyttöä lisää, luvattiinpa nimittäin näyttää tytsyille vähän paikkoja, kun me tosiaan tunnetaan tää alue jo kun omat taskumme, koska ollaan tälläsii Espanja-konkareita...


Ainiin, mun piti vähän valittaakkin!
Nimittäin, eräs työntekijöistä tuolta harkkapaikasta sanoi mulle, että " Ei ole reilua toisia kohtaan, kun olet ollut pari päivää poissa". Siis ANTEEKS NYT VAAN, mutta mun mielestä reilua ei ole se, että mä JOUDUIN kärsimään pahan ihottuman ja allergian sekä kuumeen ja lusimaan ne pari päivää täällä sisällä, kun ulkona paisto aurinko ja oli super lämmintä! Ihan ku mä hitto soikoon olisin jotain omaa lomaa täällä viettänyt ja elänyt kissanpäiviä!!! ja ihankun mä olisin jotenkin nauttinu siitä, että mun iho on niin huonossa kunnossa, että mua sattuu edes ajatus hymyilystä tai muistakaan ilmeistä ja että en saa nukutuksi kirvelyn vuoksi!!! Ja sehän on just nimenomaan mun vika, että joku toinen on joutunut mun takia pulaan sen vuoksi, kun olisin ollut kyseisinä päivinä töissä täydeksi työvoimaksi laskettuna jonkun toisen kanssa, koska vuorossa pitää olla sen ja sen verran!
Tästä mun poissaolosta kostona tämä samainen nainen oli laittanut meidät viimeiseksi työpäiväksi eri vuoroihin, että ei varmasti päästä nauttimaan viimeisestä illasta Sannin kanssa! Kylläpä mua ÄRRRRRRSYTTTÄÄÄÄÄ!
Ja että tässä ei olisi vielä tarpeeksi, niin kehdattiin vielä kuitata, että "Oletkohan sä nyt ihan oikealla alalla, jos sä olet noin kamalan allerginen". Onko se niin kamalan vaikeaa käsittää ja sisäistää, että joku ihminen voi olla puuterikäsineille allerginen ja siitä syystä ne ovat Suomessa nykyään kiellettyjä?


Noniin, kylläpä helepotti! :))


Nyt vaihdan taas ilmeeni ärrimurrista näkkäriin ja painelen siistiytymään!


Milla

perjantai 2. maaliskuuta 2012

Aika käy vähiin



Voi että, enää tasan kaksi viikkoa jäljellä tätä kokemusta! Tosiaan on ollut vaikka mitä vastoinkäymistä, Millan allergiareaktio, mun kuumeflunssa ja nyt vielä piti Millankin saada flunssa! Voi kurjuus, ehkäpä kaksi vikaa viikkoa menis sitten ilman mitään koettelemuksia!
Tällä viikolla tosiaan on päivät vierähtäneet työharjoittelussa hujauksessa ja Milla onkin kertonut mitä vapaa-aika on pitänyt sisällään. Tänään Millan jäädessä potemaan flunssaa, lähdin kaupungille kävelemään muutamaankin otteeseen. Nyt tulee piste mun ostostenteolle, joka kerta tahtoo tarttua jotain kivaa mukaan. No reissubudjetti sentään on pitänyt vielä. Sääkään ei nyt oikein vapaapäivää suosinut, pilvistä ja kylmää (vaan 15 astetta!), mutta huomiseksi vapaapäiväksi ois aurinkoa luvassa, jospa sitä altaalle pääsisi taas muutaman päivän tauon jälkeen.
Safaripuistoon (www.selwoaventura.es) pääsyä odotetaan, jospa sinne vihdoin ensi viikon viikonloppuna pääsisi, silloin taitaa olla viimeinen mahdollisuuskin, kun kotiinlähtö onkin sitten jo melkein heti ja arki-iltoina ei sinne ehdi, kun matkat ja puisto vie koko päivän aikaa. Mun synttäreitäkin ehditään vielä juhlia ennen paluuta Suomeen.
Alun tunnelmakuviin vielä palaten. Kun ei oikean aasín kyytiin viitsitty mennä (ettei satu enää mitään ylimääräistä...), niin pääsin sentään peltiaasin selkään ja oli mulle ilmeestä päätellen ihan hauskaa. =)
- Sanni

Ihana Mijas






Eilen oli paras päivä viikkoon! Kaiken kaikkiaan siis vaan niin onnistunut päivä.
Mä nukuin pitkään vapaapäiväni ansiosta ja herättyäni suunnittelin lähteväni altaalle odottelemaan Sannia töistä. Aurinko menikin pilveen, mutta ei haitannut :)
Kun Sanni vihdoin tuli, päätettiin lähteä Mijakseen, ihanaan valkoiseen vuoristokylään. Mijakseen pääsee bussilla ja matka kestää kymmenen minuuttia. Käytiin Mijaksessa poikien kanssa viime viikolla yöaikaan ja Sanni oli yksi aamu käynyt siellä itsekseen, kun minä vetelin sikeitä, mutta päätettiin vielä lähteä käymään siellä yhdessä päiväsaikaan.
Mijaksesta on ihanat näköalat Fuengirolaan! Mijakseen mentäessä korvat menee hauskasti lukkoon, kun se on sen verran korkealla. Olin ihan varma, että bussi hyytyy matkalle, mutta hienosti se sinnitteli.
Mijaksessa seikkailtiin parisen tuntia ja käytiin terassilla olusilla :) Mukavasti paisto aurinko. Piti sitten tahallaan lähettää kerskailutekstiviesti terassikeleistä Suomeen ja nimenomaan Markukselle, joka niin innokkaana lähti takas Suomeen, hahha!
Terassilla näin myös tosi komean tarjoilijamiehen! Se oli se mun kauan etsitty Alejandro, ihan selvästi. Harmi, ettei se huomannut mua ja hullaantunut musta täysin ja lopulta pyytäny mua sen vaimoks.
Mijaksen jälkeen bongattiin bussikyydistä parit kivat vaatekaupat ja päätettiin ihan vaan vähän käydä kattelemassa. Kuten arvata saattaa, saattoi sieltä tarttua mukaankin jotain, vaihteeksi. Meidän on varmaan ostettava pieni matkalaukku kotimatkalle, kun voi painorajat tulla vastaan, sen verran ollaan kuitenkin tehty vaate- ja kenkäostoksia.
Pikku shoppailukierroksen jälkeen käytiin jälleen kerran erittäin edullisella illallisella. Alkuruoka, pääruoka, ruokajuoma ja jälkkäri yhteensä 8 euroa.
On niin kiva käydä ulkona syömässä ja kokeilla eri ravintoloita :)
Viime yö menikin sitten levottomasti ja meinattiin saada sydärit aamuyöllä, kun ukkonen paukahti niin kovaa ihan varottamatta. Syy mun huonosti nukuttuun yöhön selvisikin aamuyön tunteina. Mikäs se mukaan, kun järkyttävä flunssa! Aamulla nappasin buranaa ja jatkoin unia puoleenpäivään siinä toivossa, että selviän niin vähällä, mutta enhän mä tietenkään selvinnyt.
Nyt yritän parannella flunssaa juomalla kuumaa teetä ja lepäilemällä hotskulla. Nenäliinoja on kulunut jo hirveitä määriä ja olo on kamala, mutta mä en jaksa enää lannistua. :) Mua oikeestaan vaan naurattaa tää koko surkeiden sattumusten sarja. Ja niinkuin mun eräs ystävä tokaisikin, että "just sellanen setti, mikä voi tapahtua vaan Millalle". Totta ku rotta :D Tästä puuttuu enää se vatsatauti ja ryöstö, mutta onhan tässä pari viikkoa vielä aikaa, hahhha!
Sannipa ei jaksanut kököttää täällä mun sairastelua vahtaamassa, vaan lähti varaamaan aikaa kampaajalle ja ostelemaan tuliaisia. Aamulla se toinen shoppaholic oli ehtinyt jo käydä hakemassa pari paitaa lisää tavarakuormaansa. Onneks mä oon kipeänä :D
Vaikka mä oon kipeä, niin mulla on silti ihan hyvä mieli. Mikään ei tunnu enää miltään sen allergiareaktion jälkeen ja oikeastaan sekään ei tunnu enää niin pahalta, kun näin eilen erään naisen, jonka naama näytti sata kertaa pahemmalta kun mun naama silloin. Oikeastaan mä taisinkin selvitä aika vähällä.
Nyt mä menen jatkamaan hyvän pokkarin lukemista ja keittelemään minttuteetä. Tää sisällä olo ei oo yhtään niin kamalaa, kun ulkona on pilvinen ja viileä sää ;)
Terkuin nuhanenä Milla =)